Krasnyi bor sijaitsee Petroskoista Voznesenjeen vievän tien (P19) varrella muutama kilometri ennen Derevjannojen kylää. Krasnyi borin eli Punakankaan männikkö oli yksi vuosien 1937 ja 1938 joukkoteloituspaikoista. Punakankaan tekee meille muistettavaksi erityisesti se, että siellä teloitettujen ja sinne haudattujen suomalaisten suhteellinen osuus oli kaikkein suurin. Punakankaalla ammuttiin lähes 1 200 ihmistä, suomalaisia heistä oli noin 580. Paikallisia karjalaisia siellä teloitettiin noin 430. Muut suomalaisten joukkoteloituspaikat ovat Sandarmoh Karjalan Karhumäessä, Levassova Pietarin lähellä, Petroskoin lähitienoot sekä Tšeljabinsk. Yhteensä näissä paikoissa lepää useita tuhansia suomalaisia. Käyttäen lähtökohtana petroskoilaisen Juri Dmitrijevin ja muiden tutkijoiden keräämiä tietoja Aimo Ruusunen on etsinyt nimiluetteloissa oleville henkilöille elämäkertoja. Punakankaan suomalaiset kuvaa myös heidän perheidensä vaiheita alkaen syntymästä Suomessa ja päätyen työhön ja toimintaan Neuvostoliitossa. Teos kuvaa parinkymmenen esimerkkitapauksen pohjalta sitä, miten usein työnhakuun perustunut muutto naapurimaahan muutti ihmisten elämän. Aimo Ruusunen on Lappeenrannassa asuva filosofian tohtori. Hän on työskennellyt kirjan aihepiirin parissa toimittajana ja myöhemmin tutkijana 1980-luvun lopulta alkaen.
Punakankaan suomalaiset : teloitus- ja hautapaikka Krasnyi bor 1937-1938
Punakankaan suomalaiset : teloitus- ja hautapaikka Krasnyi bor 1937-1938
Kirjan tiedot |
|
Tekijä | Ruusunen, Aimo, kirjoittaja. |
Lukija | Hedman Ari-Matti |
Julkaisukieli | fin |
Kesto | 3 h 45 min |
Julkaisutiedot | Helsinki Celia 2021 (Helsinki Näkövammaisten liitto 2021) |
Ulkoasu | äänikirja Daisy 2.02 (3 h 45 min) |
Alkuteoksen tiedot | [Sastamala], Warelia [2020]. 2., tarkistettu painos 144 s. 978-952-5940-79-4. |
Asiasanat | henkilöhistoria historia kansalliset vähemmistöt maahanmuutto Neuvosto-Karjala poliittiset vainot siirtolaiset siirtolaisuus suomalaiset teloitetut tuomiot uhrit |