Neron asema on alun pitäen varattu nimenomaan miehille. Miten myytti taiteilijamiehen erikoislaatuisuudesta ja siitä seuraavasta syyntakeettomuudesta on rakentunut? Millä tavoin se haittaa kaikkia sukupuolia? Mitä muusan rooli on naisille tarkoittanut? Miten machotaiteilijan ihanne on vahingoittanut myös miehiä? Miltä länsimaisen taiteen kenttä näyttäisi, jos näitä valta-asetelmia ei olisi sallittu ja jopa kannustettu?Taiteen musta kirja laajentaa sitä, mitä Arla Kanervan ja Juho Typön artikkeli Myytti murtuu (HS 17.2.2018) käsitteli: miespuolisten taiteilijoiden valtaa ja vallan väärinkäytöksiä länsimaisen taiteen historiassa. Kirja jatkaa #metoo-keskustelua, jättää siitä pysyvän jäljen ja saa meidät katsomaan taiteen historiaa ja ihailtuja boheemeja, luovia neroja uusin silmin.Keskustelussa on turhan usein nostettu esille ajatus siitä, että miestaiteilijoiden väärintekoja käsittelevät tekstit jo pelkällä olemassaolollaan vaatisivat näiden teosten sensuuria. Taiteen musta kirja ei yhdy tähän ajatukseen, mutta pohtii sitä, miten tiedot taiteilijoiden yksityiselämästä väkisinkin vaikuttavat näiden teosten tulkintaan.Arla Kanerva on Helsingin Sanomien toimittaja.
Taiteen musta kirja : miesten mielivallan historiaa
Taiteen musta kirja : miesten mielivallan historiaa
Kirjan tiedot |
|
Tekijä | Kanerva, Arla, kirjoittaja. |
Lukija | Viitahuhta Marja |
Julkaisukieli | fin |
Kesto | 6 h 33 min |
Julkaisutiedot | Helsinki Celia 2019 (Helsinki Silencio 2019) |
Ulkoasu | äänikirja Daisy 2.02 (6 h 33 min) |
Sarja | Kirjokansi, 184 |
Alkuteoksen tiedot | Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 978-951-858-012-9. |
Asiasanat | arvostus auktoriteetti egoismi lähisuhdeväkivalta miehet miesvaltaisuus naisviha patriarkaalisuus seksuaalinen hyväksikäyttö taide taiteensosiologia taiteilijat taiteilijuus vallankäyttö |