Muistelmiensa toisessa osassa Martti Pura kuvaa nuoruuttaan 1960-luvulla, jolloin elämään tulee paljon uutta ja moni asia tuntuu oppitunteja kiinnostavammalta. Lopulta hän kuitenkin päätyy jatkamaan opintojaan, joiden myötä elinpiiri laajenee ja elämää on entistä enemmän kotikylän ulkopuolella. Uudesta harrastuksesta, tansseissa käymisestä, löytyy myös oma puoliso, ja perheen perustaminen alkaa.