Karhuherran päätti lähteä purolle kalastamaan päivällistä. Äkkiä se tunsi ilmassa hunajan tuoksun. Tuoksu johdatteli sen puun luokse, jossa oli kolossa mehiläispesä. Se ryhtyi innoissaan syömään hunajaa. Mehiläisten huomatessa ne hyökkäsivät ja karhu pinkaisi karkuun. Päästyään purolle asti karhu syöksyi veteen, vain nenänpää jäi pinnalle. Sen huomatessaan mehiläiset iskivät piikkinsä siihen. Mehiläisten lähdettyä karhuherra sai viimein pyydystettyä kalan päivällistä varten ja se lähti kivuissaan kotia kohti. Karhurouva arvasi heti mitä oli tapahtunut ja hoiti hellästi karhuherran kuononpään. Sitten he söivät herkullisen kalan.