Nuoren naisen tie haaremiorjasta Ruotsin myrkylliseen hoviin.
Aistillinen romaani kelttitytöstä, jota elämä heittelee. Haaremiorjattareksi, kuningattaren lemmikiksi ja välskärin vaimoksi.
Utelias Caitlín-tyttö on matkalla Länsi-Intiaan v. 1675, kun merirosvot kaappaavat laivan ja myyvät hänet orjaksi. Vapaus vaihtuu seraljin muureihin, ja Caitlínista tulee Lale, Tulppaani. Hän varttuu haaremin suojissa, kunnes kaikki yllättäen muuttuu ja Lale viedään Tukholmaan. Siellä hänet ojennetaan kuninkaalle lahjaksi muodikkaiden tulppaanisipuleiden ohessa. Lalesta tulee Ulrika, kuningattaren kummilapsi ja lempilelu. Hovin juonittelut ovat nielaista Ulrikan kitaansa, mutta sitten kohtalo puuttuu taas peliin.
Tulppaaneja kuninkaalle on suositun Kristiina Vuoren (s. 1967) kahdestoista romaani. Vuori törmäsi Ulrika Beata Tanton tarinaan FT Veli Pekka Toropaisen Facebook-päivityksessä. Oivallus, että Suomessa elää vielä tänäkin päivänä ihmisiä, joiden esiäiti on Konstantinopolin Suuren seraljin orjattaria ja Ruotsin kuningatar Ulrika Eleonoran kummilapsi, oli häkellyttävä. Vuoren ensimmäinen ajatus oli, että tässä jos missä on romaanin ainekset. Kristiina Vuori nostaa romaaniensa päähenkilöiksi usein historiankirjoituksen ohittamia naisia, jotka ovat joutuneet taistelemaan onnestaan ja vallasta, joka heille kuuluu.