Suvuton ihminen on suojaton. Tämä käy ilmi jo suomalaisista kansanrunoista.Juuria ja juurettomia esittelee, miten suomalaisten sukukäsitys on muuttunut 500 viime vuoden aikana. Aina sukututkimus ei esimerkiksi ole pohjautunut asiakirjoihin, vaan lähteiden puutteita on täydennetty sukua mairittelevalla fiktiolla. Kustaa Vaasan sukujuuret haluttiin löytää kauaksi historian hämärään, mutta suomalaiselle talonpojalle ei esivanhempia löytynyt. Historian ystävälle sopiva tietokirja kertoo suvuista monipuolisesti. Sen aiheita ovat Ruotsin suurvaltakauden suvut, sukututkimusta tehneet nunnat, historian suosimat isälinjat, sukulaisavioliitot sekä sukuselvitysten tärkeys yksittäiselle ihmiselle, kuten säveltäjä Jean Sibeliukselle. Entä millaisia haasteita geenitutkimus tuo sukututkimukseen? Nykyihmisellä on 1900-luvun alkuun tultaessa 16–64 esivanhempaa ja 1800-luvun alussa jo 512. Voimme siis valita, mitä sukulinjoja seuraamme – vaikkemme valitsisikaan sitä kaikkein hienointa isälinjaa. FT Tiina Miettinen on tutkija Tampereen yliopistossa. Hänen ylistetty tietokirjansa Piikojen valtakunta oli Finlandia-ehdokkaana 2015. Elämäkertojen rakentelu aikakauden asiakirjoista on Miettiselle aina seikkailu. Hän opettaa myös sukututkimusta.
Juuria ja juurettomia : suomalaiset ja suku keskiajalta 2000-luvulle
Juuria ja juurettomia : suomalaiset ja suku keskiajalta 2000-luvulle
Information om boken |
|
Författare | Miettinen, Tiina, kirjoittaja. |
Inläsare | Aula Jari |
Språk | fin |
Speltid | 9 h 12 min |
Utgivningsuppgifter | Helsinki Celia 2020 (Helsinki Näkövammaisten liitto 2020) |
Fysisk beskrivning | äänikirja Daisy 2.02 (9 h 12 min) |
Originalverk | Jyväskylä, Atena 2019. 270 s. 978-952-300-543-3. |
Ämnesord | aateli avioliitto eläm hist historia historiantutkimus kuninkaat perhekäsitykset Ruotsi suku sukulaiset sukupolvet sukututkimus suomalaiset Suomi suvut sääty-yhteiskunta |