Klassiset ihmesadut, kuten Tuhkimo ja Lumikki, tunnetaan kaikkialla maailmassa, mutta niiden historia on jäänyt hämäräksi. Suosituimman selityksen mukaan sadut ovat lähtöisin kansan suullisesta kerronnasta; eurooppalaiset kirjailijat olisivat ammentaneet tästä lähteestä vuosisatojen ajan. Vanhin Tuhkimo on kuitenkin löydetty Kiinasta, 800-luvun kirjallisuudesta, ja Lumikin luoja kuului 1700-luvun Weimarin älykköjen piiriin.Monet klassikkosadut ovatkin päätyneet kansanperinteeseen painetun kirjallisuuden välittäminä. Maineikkaat satukokoelmat, kuten Hanhiemon sadut ja Grimmin sadut, ovat näytelleet tässä prosessissa painokasta osaa.Satujen tutkimusta ei juurikaan tunneta. Folkloristien ja kirjallisuustieteilijöiden mielikuvitus on kukkinut yhtä rehevänä kuin parhaiden sadunkertojien. Nyt Satu Apon Ihmesatujen historia valottaa satujen historiaa lajin kuuluisimpien kertomusten, niin sanottujen prinsessasatujen avulla. Ne avaavat näkymiä genren kirjalliseen traditioon aina roomalaisesta antiikista Zachris Topeliukseen saakka. Suullisesti välittyneet kansansadut esitellään suomalaisten, karjalaisten ja suomenruotsalaisten tallenteiden avulla.
Ihmesatujen historia : näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioon
Ihmesatujen historia : näkökulmia kirjailijoiden, kansankertojien ja tutkijoiden traditioon
Information om boken |
|
Författare | Apo, Satu, kirjoittaja. |
Inläsare | Ström Maija-Liisa |
Språk | fin |
Speltid | 16 h 54 min |
Utgivningsuppgifter | Helsinki Celia 2019 (Helsinki Näkövammaisten liitto 2019) |
Fysisk beskrivning | äänikirja Daisy 2.02 (16 h 54 min) |
Serie | Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 1434 |
Originalverk | Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2018. 408 s. 978-952-222-926-7. |
Ämnesord | aiheet folkloristiikka sadut henkilökuvaus kansankertojat kansanperinne kansansadut kerronta traditio kirjailijat kirjallisuudenhistoria kirjallisuudentutkimus ihmesadut klassikot sadut motiivit prinsessat satuolennot suullinen perinne tulkinta traditio |