Kosto pitää vihan elossa ja haavat tuoreina.Max Mannerin kuudennessa Hirvikallio-dekkarissa pahuus kantaa kaunaa, ja turkulaisen rikosylikonstaapelin elämä muuttuu piinaavaksi Hermopeliksi.Turun Martinkirkon kellotapulin viisarit pysähtyvät elokuisena sunnuntaina kello 15.25. Ajan mittaamisen on keskeyttänyt köyden päähän hirttäytynyt mies. Rikosylikonstaapeli Harri Hirvikallio ryhmineen saapuu paikalle, ja kuollut tunnistetaan kirkkoherra Salmiseksi.Tekotapa viittaa vahvasti itsemurhaan, mutta Hirvikalliota askarruttaa teon manifestoiminen. Itsemurha on häpeä, se tehdään katseilta piilossa, mutta tällä kertaa näkyvyys on haluttu taata. Kun kirkkoherran kotoa löytyy toinenkin ruumis, tapaus vaatii tarkempaa tutkimista.Kuudes Hirvikallio-dekkari jatkaa Harrin edellisen tutkimuksen jäljiltä, kun ruumiinavaus paljastaa löydöksen, joka linkittyy Turvasana-romaanista tuttuun, seksibisnekseen kietoutuneeseen murhavyyhtiin. Sen päätekijä on yhä vapaalla jalalla. Ja hänen suonissaan kiehuu kosto.