New Yorkin taidepiirit tunsivat Harriet Burdenin lähinnä taidekauppiaan viehättävänä vaimona. Burdenin kuoleman jälkeen näkyviin alkaa kuitenkin piirtyä toisenlainen kuva. Romaani rakentuu kuin palapeli. Kokonaiskuva Burdenista syntyy vähitellen päiväkirjamerkintöjen, haastattelujen ja lehtitekstien kautta.